| Getting your Trinity Audio player ready... |
Viestintä on aina läsnä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Paul Watzlawickin ja hänen kollegoidensa muotoilemat viisi viestinnän aksioomaa auttavat kuvaamaan vuorovaikutuksessa tapahtuvia viestintäprosesseja ja selittämään, miten väärinkäsitys voi syntyä. Muutamia huomautuksia on lisätty, jotta aksioomat voitaisiin sovittaa paremmin kulttuurienväliseen kontekstiin.
Viisi axiomaa ovat:
1. Ei voi ei kommunikoida. Ensimmäinen aksiooma osoittaa, että kaikki, mitä ihminen tekee, on viesti: "Aktiivisuudella tai passiivisuudella, sanoilla tai hiljaisuudella on viestin arvo: ne vaikuttavat toisiin, ja nämä toiset puolestaan eivät voi olla vastaamatta näihin viesteihin ja ovat siten itse viestiviä" (Watzlawick, Beavin ja Jackson, 1967) . Tämä pätee kuitenkin vain, jos osapuolet ovat "toisen läsnä ollessa" (Watzlawick & Beavin, 1967). Tämä voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia parisuhdejärjestelmässä. Jos toinen ei esimerkiksi halua kommunikoida ja viestii tästä tahattomasti, se voi suututtaa toisen osapuolen. Arvostus ihmisiä kohtaan, jotka käyttäytyvät emotionaalisesti varautuneesti versioita, jotka ilmaisevat ajatuksiaan ja tunteitaan vapaasti, voi vaihdella harkitusti kulttuurien välillä. Tunnottomuus näitä eroja tai ihmisten lähettämiä signaaleja kohtaan voi haitata tai heikentää sujuvaa sopeutumisprosessia.
2. Toisessa aksioomassa todetaan, että viestinnässä on sekä "sisältö- että suhdetasoja"." . Sisällöllä tarkoitetaan keskustelun varsinaista aihetta.Viestinnällisen aktin suhdetaso liittyy siihen, miten viestijät suhtautuvat toisiinsa ja miten he välittävät sen. Kuten Watzlawick, Beavin ja Jackson (1967) sanovat: "Kaikissa tällaisissa suhdelausunnoissa on kyse yhdestä tai useammasta seuraavista väittämistä: 'Näin minä näen itseni... näin minä näen sinut... näin minä näen sinun näkevän minut...'" ja määrittää näin ollen sen, "miten tämä kommunikaatio on ymmärrettävä".
Kulttuuri- ja viestintäkoulutuksessa opetetaan, miten vältät tahattoman kielteisen vaikutelman jättämisen muista kulttuureista tuleviin ihmisiin, ja kerrotaan, miten voit lukea, miten sinut ja viestintätyylisi otetaan vastaan.
3. Kolmas aksiooma koskee sitä, miten järjestelmän osallistujat keskeyttävät kommunikatiiviset sekvenssinsä. Viestinnällisessä tapahtumassa "jokainen kohta on samanaikaisesti ärsyke, vaste ja vahvistus" (Bateson & Jackson, ks. teos Watzlawick, Beavin ja Jackson, 1967). Näin ollen toinen voi tulkita teon vasteeksi ("En luota sinuun, koska et jaa tunteitasi kanssani"), kun taas toinen voi tulkita sen ärsykkeeksi ("En jaa tunteitani ihmisten kanssa, jotka eivät luota minuun"). Erilaiset välimerkit saavat ihmiset näkemään tapahtumien kulun eri tavoin ja voivat johtaa loputtomiin konflikteihin, joiden vuoksi sormella osoittaminen toiselle on turhaa. Yhdenkään osallistujan käyttäytymisen ei voida sanoa aiheuttavan toisen käyttäytymistä.
4. Neljäs aksiooma on, että viestintä voi olla sekä digitaalista että analogista.. Digitaalinen koodi on se, mitä henkilö sanoo, mitä sanat todella tarkoittavat, kun taas analoginen koodi liittyy siihen, miten jokin asia sanotaan tai siihen liittyviin sanattomiin vihjeisiin. Tämä tarkoittaa, että joku voi välittää kaksi vastakkaista viestiä samanaikaisesti, mikä voi aiheuttaa ongelmia. Kannattaa oppia tunnistamaan, milloin ihmiset sanovat hiljaa "kyllä", vaikka kuulisit "ei" (ei pidä sekoittaa siihen, että luulee pelkkää "ei" "kylläksi"), ja milloin he eivät oikeasti ole kiinnostuneita.
5. Lopuksi viides aksiooma koskee sitä, että viestintä on joko symmetristä tai täydentävää.. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että joko järjestelmän osallistujat ovat valtasuhteiden suhteen tasa-arvoisessa asemassa, tai sitten yksi heistä on toisen yläpuolella. Konflikti voi syntyä, kun jokin osapuoli haluaa status quon muuttuvan.
Viiden aksiooman vahvuus on ennen kaikkea siinä, että ne selittävät, mitä viestintäprosessin aikana tapahtuu, eivätkä niinkään ohjaa sitä.
Biblyografia Pragmatics of Human Communication (Watzlawick, Beavin ja Jackson, 1967).
Dr.Polina Samoylenko PHD psykologia post gradu lastentautipsykologia
Kiovan yliopisto
